Mitä olet vanhoillis-
lestadiolaisuus?

Lestadiolaisuuden
historiaa Espoossa


    Vanha toimitalo

    Uusi toimitalo

Linkkejä

Kirjallisuutta
Rauhanyhdistys ry:n perustaminen Suomessa

Suomen ensimmäinen Rauhanyhdistys perustettiin Helsinkiin vuonna 1888. Yhdistyksen perustamista tuki v. 1883 annettu asetus, joka salli yhdistysten perustamisen yleishyödyllisiä tarkoituksia varten. Rauhanyhdistys- nimellä haluttiin korostaa sitä, ettei tarkoitus ollut uhata kirkollista tai yhteiskunnallista rauhaa, vaan rakentaa ja edistää sitä. Liike levisi nopeasti pääkaupunkia ympäröiviin kuntiin sekä pian koko Uudellemaalle. Liikkeen kannattajat olivat sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Espoon, Kauniaisen, Kirkkonummen ja Siuntion lestadiolaiset olivat enimmäkseen ruotsinkielisiä.

Lestadiolaisuus leviää pääkaupunkiseudulla

Rakennusmestari Karl Wilkman oli yksi vuosisadan lopun näkyvä lestadiolainen toimija pääkaupunkiseudulla. Vuodesta 1886 alkaen Wilkman viljeli maata ostamassaan Åminnen kartanossa Espoossa. Sen maille hän perusti myös tiilitehtaan ja Espoon ensimmäisen suomenkielisen koulun. Hän järjesti kartanossaan seuroja, joihin kaikki olivat tervetulleita. Åminnen tilalla ja tiilitehtaalla työtä tekevät osallistuivat seuroihin, joihin saattoi kokoontua liki 200 henkilöä. Työväestö oli köyhää. Kolmekin päivää kestävien seurojen ajan heidät ravittiin isäntäväen vieraina.

Espoolaisia saarnaajia olivat talonomistaja Kaarle Lindström ja etunimeltään tuntemattomaksi jäänyt Malmström. Vuosisadan lopulla lestadiolaisia oli 1,7 % espoolaisista.

Helsingistä tehtiin lähetysmatkoja Uudellemaalle. Pyhäkoulutyökin sai tuolloin alkunsa. Lestadiolaisuus levisikin Kirkkonummelle, josta edelleen Siuntioon ja Inkooseen. Kirkkonummella keskeisenä paikkana oli Överby, josta liike levisi Strömsbyhyn, Kyrkbyhyn, Långvikiin ja Evitskogiin sekä Siuntion puolelle Svinöhön ja Störsvikiin. 1897 Kirkkonummella asui 6260 henkeä, joista lestadiolaisia oli 3,1 prosenttia. Siuntiossa enimmillään on arvioitu vuosisadan lopulla olleen 100 ruotsinkielistä lestadiolaista, mikä on 2,4% väestöstä. Hajaannukset kuitenkin vaikuttivat lestadiolaisten määrään voimakkaasti. Espoon alueella asuvat lestadiolaiset olivat pääasiassa ruotsinkielisiä, jotka menivät nk. pikkuesikoisuuteen. 1950-luvulla Espoossa oli vain muutama vanhoillislestadiolainen.

1960-luvulta vuosituhannen vaihteeseen

1960-luvusta lähtien vanhoillislestadiolaisten määrä lähti kasvamaan. Jäsenmäärän kasvaminen johti uusien rauhanyhdistysten perustamiseen Helsingin naapurikunnissa: Porvoo 1950, Vantaa 1968, Hyvinkää 1973, Järvenpää 1975, Lohja 1978, Espoo 1998 ja Nurmijärvi 1999.

Vuonna 1971 Helsingin Rauhanyhdistys aloitti pyhäkoulutyön Espoossa ja muissa naapurikunnissa. Päiväkerho ja raamattuluokkatyö aloitettiin vuonna 1978. Lapsille ja nuorille haluttiin opettaa kristillisiä arvoja ja lisätä raamatun tuntemusta koulun uskonnonopetuksen vähentyessä.

Helsingin Rauhanyhdistyksen Fredrikinkadun toimitila kävi pieneksi jäsenmäärän kasvaessa. Vuonna 1984 valmistui yhdistykselle uusi toimitalo Helsingin Veräjänmäkeen. Jäsenmäärän kasvu näkyi myös Espoossa. 1975-1990 välisenä aikana Espoon suunnalla asuvien vanhoillislestadiolaisten jäsenmäärä kymmenkertaistui. Näin tuli ajankohtaiseksi hankkia Espooseen oma toimitila.

Espooseen oma toimitalo

Toiminta alkoi vuonna 1991 vuokratiloissa Espoon tuomiokirkon viereisessä VPK:n talossa. Samana vuonna hankittiin Vanttilan kaupunginosasta suojeluskuntakäytössä ja elokuvateatterina toiminut Edison- kiinteistö. Huonokuntoisen talon remontti ja pitempijänteinen toiminnan suunnittelu aloitettiin välittömästi. Toimitalo otettiin käyttöön 6.9.1992. Vuonna 1995 Espoo-Kaunianen-Kirkkonummi –alueelta toimintaan osallistui reilu 1000 henkilöä, joista runsaat puolet oli lapsia ja nuoria. Oman rauhanyhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Perustava kokous pidettiin 7.3.1998.

Kiinteistö oli jo alun perin liian pieni. Se purettiin ja uusi toimitalo otettiin käyttöön toukokuussa 2005. Rakennusaikana seuroja pidettiin Espoon ja Kirkkonummen seurakuntien tiloissa. Syksyllä 2005 yhdistykseen kuului n.560 jäsentä. Pyhäkoululaisia tilastoitiin yli 400 ja alakouluikäisiä raamattuluokkalaisia 160. Yläkouluikäisten raamattuluokissa kävijämäärä vaihteli viidestäkymmenestä seitsemäänkymmeneen. Yhdistyksen alueella asuvia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan noin 800. Yhdistyksen toimintaan osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä.

Lähteet:
Espoon Rauhanyhdistyksen arkisto

Lohi, Seppo. Pohjolan kristillisyys. Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870 - 1899.
Jyväskylä 1997.

Särkiniemi, Seppo (toim). Hyvän paimenen hoidossa. Helsingin rauhanyhdistys 100 vuotta. Jyväskylä 1988.